Julkaistu Jätä kommentti

Kauniiden kupolien ja kaiverrusten Kiova

Itsenäisyydenaukio eli Maidan Nezaležnosti on Kiovan keskusaukio ja lukuisten tapahtumien keskipiste. Maidan toimi oranssin vallankumouksen päänäyttämönä vuonna 2004 kuten myös Itä-Ukrainan kriisiä edeltäneiden mielenilmausten ja protestien pääpaikkana 2013-2014.
Kiovan kaiverrusmatka
Kaiverrusta harjoittelemassa Kiovassa

Insignon matka kaiverrustaiteen maailmaan alkoi Ukrainan Kiovasta toukokuussa 2018 viiden päivän impact etching -valokuvakaiverruskoulutuksella. Kevät Kiovassa oli jo pitkällä ja kaupungin kadut kuohuivat ainoastaan valkoisten hevoskastanjoiden kukkaloistosta. Aikeenamme oli viedä mukanamme koto-Suomeen kivikuvien kaiverrukseen tarvittavat koneet ja niiden vaatima kuvan- ja kaiverrusohjelman käsittelyn ammattitaito. Kiitos taitavien ukrainalaisten isäntiemme onnistuimme tässä erinomaisesti. Viime viikkojen tapahtumien seurauksena Kiova ja ukrainalaiset ovat olleet erityisesti ajatuksissamme ja olemmekin olleet kovasti huolissamme yhteistyökumppaneidemme ja ystäviemme turvallisuudesta.

Visiitillämme yllätyimme, hämmästyimme ja ihastuimme. Kiehtovinta Kiovassa oli kaupungin tunnelma, kuinka Ukraina ja ukrainalaiset etsivät paikkaansa idän ja lännen, Venäjän ja Euroopan välissä.

Kiovan pääkatu on keskustan läpi kulkeva Khreshchatyk. Leveää bulevardia reunustavat mahtavat, uusklassiset Stalinin ajan rakennukset. Katu kulkee läpi Kiovan keskusaukion, Maidan Nezaležnostin, jolla käytiin vuosien 2013 ja 2014 mielenosoitukset venäläismielistä ja korviaan myöten korruptoitunutta presidentti Viktor Janukovytšia vastaan. Mielenosoitukset käynnistyivät, kun Ukrainan hallitus oli ilmoittanut jäädyttävänsä neuvottelut vapaakauppa- ja yhteistyösopimuksesta Euroopan unionin kanssa. Vastustajiin kuului protestien aikana perustettu Maidanin kansanliike, jossa oli kansalaisaktivisteja, opiskelijoita, liberaaleja, sekä Kiovan ortodoksinen kirkko että Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko. Maidanille kokoontuneita ukrainalaisia mielenosoittajia kuoli ja haavoittui poliisien ampumista laukauksista yhdessä Ukrainan itsenäisyydenajan väkivaltaisimmista mielenilmauksista. Aukio täyttyi pian tapahtumien jälkeen yhdeksi suureksi muistomerkiksi valokuvineen, kynttilöineen ja muistoesineineen. Paperiset valokuvat on sittemmin korvattu kivisillä kaiverretuilla kuvatauluilla.

Maidanin mielenosoituksien uhrien muistoksi
The Heavenly Hundred. Sata ja seitsemän kaiverrettua kivitaulua Maidanin Taivaallisen Sadan muistoksi. Ikonimaalareiden ammattikielessä ikonin tausta on nimeltään valo (englanniksi ”halo”), jonka tyyliä mukaillaan muistolaattojen valokuvakaiverruksissa. Kuva Wikimedia Commons.

Ukraina on ollut vuosikymmeniä osin jakaantunut maa. Kansakuntaa halkovat niin poliittiset kuin etniset kysymykset ja vaikea historia, jossa myös uskonnolla on suuri rooli. Ukrainan väestöstä noin 70 % on ortodokseja, jotka jakautuvat kahden eri patriarkaatin eli kirkollisen hallintoalueen alaisuuteen. Lännessä enemmistö kuuluu nykyisin autokefaliseen eli itsenäiseen Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon tai Kiovan patriarkaattiin, kun taas idässä ollaan Moskovan patriarkaatin alaisessa kirkossa. Ortodoksisissa kulttuureissa valtion ja kirkon läheisyys on lähtöisin jo Bysantin ajoilta asti.

Kiova on yksi ortodoksisen maailman suurista kaupungeista. Keskustan komeimpia nähtävyyksiä ovat upein mosaiikein koristeltu, tuhatluvulla rakennettu Pyhän Sofian katedraali sekä Petšerskin lavra eli Kiovan luolaluostari, jotka muodostavat yhdessä Unescon maailmanperintökohteen. Luostari on yksi ortodoksisen maailman merkittävimmistä. Jo ennen Bysantin kulttuurikautta kupoleja ja holvikattoa oli käytetty taivaankannen vertauskuvana. Kivenheiton päässä Maidan-aukiolta on Kio­van Montmartreksi kutsuttu Andriivski Uzviz. Kukkulan laella kohoaa barokinaikainen Pyhän Andreaksen kirkko: legendan mukaan pyhimys nosti ristin­merkin kukkulalle ja ennusti suuren kristillisen kaupungin perustamisen.

Ortodoksinen kirkko on jatkanut Bysantin taiteen perinteitä, joka aikoinaan oli täysin keisarin hovin ja kirkon taidetta. Kieleltään ja perinteiltään se oli kreikkalaista ja syntyi Konstantinopolin keisarihovissa ja levisi kreikkalaisortodoksisen kirkon alueille. Aiheet olivat pääasiassa uskonnollisia: tältä ajalta on peräisin sädekehä enkelien ja Jeesuksen pään ympärillä. Henkilöt kuvattiin suoraan edestä seremonialliseen tapaan. Mosaiikkityöt, seinämaalaukset ja ikonit olivat tärkeimmät taidemuodot. Aluksi kirkon ikonit olivat vain koristeita tai opetuskuvia, myöhemmin niille annettiin pyhäinjäännösten arvo ja uskottiin niiden vaikuttavan kosketuksen kautta.

Ikonimaalauksen pohjana käytetään yleensä puuta. Ikoni voidaan maalata myös esimerkiksi lasipinnalle tai pyhäinkuva voidaan valmistaa mosaiikkitekniikalla tai kaivertamalla kovaan pintaan kuten kiveen. Kiovassa perehdyimme myös pyhien kuvien kaivertamiseen sekä kivikuvien luomiseen Maidanin Taivaallisen Sadan muistolaattojen esimerkin voimin.

Ikoneilla on Ukrainassa tärkeä kulttuurimerkitys ja samalla ne ovat myös venäläisen kuvataiteen alku. Yksi Suomen ortodoksisen kirkon merkittävimmistä ikoneista on Uspenskin katedraalin rakastettu Kozelštšanin Jumalanäidin ikoni, joka on Ukrainan samannimisessä luostarissa olevan ikonin jäljennös. Kozelštšanin Ihmeitätekevä ikoni antaa toivoa vaikeissa tilanteissa ja tätä toivomme hartaasti myös vallitsevaan maailmantilanteeseen. Toivottavasti – rauhan ja vapauden voitettua – pääsemme palaamaan pian uudestaan kultakupolien kaupunkiin.

Slava Ukraini!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.